Salmen kylän läheltä Saarenmaalta löydettiin 15 vuotta sitten kaksi viikinkien laivahautaa. Kävi nopeasti selväksi, että kyseessä on löytö, joka pakottaa meidät tarkastelemaan viikinkien aikakautta aivan uudessa valossa.
Salme on tämän hetken tietojen mukaan koko maailman vanhin viikinkien sotajoukon hautauspaikka. Ennen tätä löytöä ei ollut tietoa siitä, miten meriretkillä kuolleet sotamiehet haudattiin. Kiertävässä näyttelyssä pääsee tutustumaan 150 alkuperäiseen esineeseen, joita laitettiin hauta-antimina viikinkisotureiden mukaan, sillä uskomusten mukaan he jatkoivat elämäänsä Valhallassa.
Näyttely on avoinna 16.2.2023–7.1.2024.
Näyttely esittelee arkkitehti ja taiteilija Aleksandr Wladowskyn suunnittelemia teoksia Tallinnassa. Esillä on sekä kaupunkikuvassa edelleen näkyviä kohteita että paperille jääneitä hankkeita. Wladowsky muutti Viroon 1900-luvun alussa, asui ensin Narvassa ja muutti sitten Tallinnaan. Hänen suunnitelmiensa mukaan rakennettiin useita rakennuksia useiden vuosikymmenten aikana Tallinnan eri alueille, Nõmmen ja Koplin alueista aina Kadriorgiin.
Näyttely on avoinna 5.4.2023–10.3.2024.
Kiehtovassa virolaisten elämäntapaa esittelevässä näyttelyssä pääsee tutustumaan 1900-luvun alun Kalamajan ja Pohjois-Tallinnan talojen tapettikerroksien alta ja niiden välistä löytyneisiin esineisiin, joita omistajat ovat löytäneet remontin aikana ja luovuttaneet museolle.
Näyttely on avoinna 12.4.2023 alkaen toukokuuhun 2024 saakka.
Kalamajan museo avaa Asematorilla näyttelyn, jossa pääsee tutustumaan Kalamajan entisiltä ja nykyisiltä asukkailta kerättyihin resepteihin. Suurin osa resepteistä liittyy lämpimiin lapsuusmuistoihin ja keittiössä hääräävään isoäitiin, mutta esillä on myös varsin uusia Kalamajan reseptejä.
Näyttely avataan 1. helmikuuta 2023.
Kiehtova sisustusnäyttely avaa ovet Viron ulkomaanedustustojen tiloihin. Edustustot ovat maamme aluetta, ja tilojen sisustuksen ja ulkoasun tulee heijastaa tätä. Historialliset ja uudet suurlähetystötilat ovat saaneet toinen toisensa jälkeen näyttävän sisustusratkaisun. Sisätiladiplomatiaa-näyttely esittelee Margit Argusin, Eero Jürgensonin, Pille Lausmäe-Lõoken, Liisa Põimen, Kadri Tammen, Katrin Tammsaarin, Tiiu Truusin ja muiden mielenkiintoisten tekijöiden tuotantoa. Näytteillä on myös kauniita virolaisia design- ja taideteollisuustuotteita, joita on käytetty ulkomaanedustuksissa.
Näyttely on avoinna 16.8.–15.10.2023.
Näyttely esittelee Viron taideakatemian 3DL-laboratorion ja keramiikkaosaston kansainvälisen lyhytaikaisen oleskelun ohjelman tuloksia. Saven 3D-tulostuksella on yhdessä luotu kokeelliset keraamiset pylväät ja pilarit, joita voitaisiin käyttää nykyaikaisten rakennusten tukirakenteina, koska ne vaativat mahdollisimman vähän materiaalia.
Näyttely on avoinna 13.9.–12.11.2023.
Näyttely avaa ensimmäistä kertaa katsojille pitkäaikaisen aikakauslehden Eesti Loodus (Viron luonto) toimituksen valokuva-arkiston. Näyttelyssä nähdään perinteisiä eläinten, lintujen ja kasvien luontovalokuvia, mutta olennainen rooli on myös kaupunkiluonnolla, konseptuaalisella luontokäsitteellä ja luonnonsuojelulla sekä historiallisella perspektiivillä Viron luontoon.
Näyttely on avoinna 14. tammikuuta 2024 saakka.
Kansainvälisesti tunnustetun virolaisen valkokuvaajan, Toomas Volkmannin tähän saakka suurin yksityisnäyttely kertoo yli 100 valokuvalla tarinan taiteilijan lähes 30-vuotisesta luovasta matkasta. Näyttely ei pelkästään avaa meille taiteilijan omaa maailmaa, vaan se myös kartoittaa herkällä silmällä aikakausia kolmen vuosikymmenen läpi 1990-luvulta 2010-luvulle saakka.
Näyttely on avoinna 28.9.2023–11.2.2024.
Näyttely esittelee USA:ssa syntyneen ja Johannesburgissa ja sen ympäristössä 1970-luvulta lähtien työskennelleen Roger Ballenin tuotantoa. Aluksi hän dokumentoi apartheid-aikakauden lopun lähellä syrjäseuduilla asuvia valkoihoisia eteläafrikkalaisia kertoen heidän mielentilastaan kaunistelemattoman mustavalkoisen valokuvaustaiteen keinoilla.
Näyttely on avoinna 14.10.2023–14.1.2024.
Laajan tuotannon omaavan virolaisen metallitaiteilijan, Urve Küttnerin yksityisnäyttelykertoo taiteilijan luovasta etsinnästä yli viiden vuosikymmenen ajalta. Taiteilijan teoksissa löytyy uudistuksellista teollisuusdesignia, veistoksellisia muotoja, filigraanista jalokivitaidetta, konseptuaalisia projekteja ja koruinstallaatioita ja monumentaalisia ruosteprosesseja matkivia maalauksia metalleissa.
Näyttely on avoinna 8.9.2023–11.2.2024.
Näyttely tutkii, kuinka me tavanomaisesti tajuamme, tulkitsemme ja arvostamme luontoympäristöjä ja lajitovereitamme. Näyttelytiloissa kosketellaan ihmisen ja luontoympäristön välisiä rajoja ottamalla mukaan niin nykyajan taiteilijoita kuin myös teoksia Viron taidemuseon kokoelmista.
Eräs näyttelyn tavoitteista on ajatella myös kestävää kurarointia ja kulttuuriteollisuutta (vähäiset kustannukset / tuottavuus, olemassa olevat teokset, hidas kuljetus), auttamalla siten muuttamaan kulttuurin osa-alueita kestävimmäksi.
Näyttely on avoinna 15.9.2023–3.2.2024.
Näyttely keskittyy kolmen Baltian maan naistaiteilijan – Malle Leisin (1940–2017), Maija Tabakan (1939) ja Marija Teresė Rožanskaitėn (1933–2007) 1970-1980-lukujen teoksiin neuvostokauden loppupuolella. Koulutus, jonka taiteilijat saivat Tallinnan, Riian ja Vilnan taideinstituuteista 1950-1960-luvuilla, oli ideologisten ja esteettisten periaatteiden osalta samankaltainen, mutta ajan mittaan kaikki kolme etääntyivät näistä periaatteista näennäisesti yksinkertaisia motiiveja ja eleiden merkityksiä muuttamalla ja hämärtämällä.
Näyttely on avoinna 29.9.2023–25.2.2024.
Näyttely avaa virolaisen taideklassikon, Konrad Mägin teoksia tukeutuen teknisten tutkimusten tuloksiin, joiden ansiosta voidaan huomata kaikki se, mitä paljas silmä ei näe – pohjan piirustukset, päälle maalaamiset, kompositioon tehdyt muutokset tai myöhäisemmät värikorjaukset. Näin voidaan paremmin ymmärtää jokaisen yksittäisen taideteoksen rakennetta, maalaustekniikkaa ja materiaaleja, ja oppia tuntemaan taiteilijan käsialaa.
Näyttely on avoinna 19.10.2023–14.4.2024.
Honoré Daumier (1808–1879) oli 1800-luvun ranskalaisen taiteen suuri nimi, joka loi uudistuksellisia maaleja ja veistoksia, mutta ansaitsi elantonsa lähinnä pilapiirtäjänä. Koska hänen grafiikan teoksissaan on enimmäkseen humoristinen sävy, voidaan häntä pitää pilapiirroksen isänä – tähän titteliin oikeuttaa myös hänen roolinsa pilakuvien kehittämisessä sosiaalisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisiksi taideteoksiksi.
Daumier’n pilapiirrokset heijastavat hienosti sekä taiteilijan näkökantoja että koko aikakautta. Daumier oli demokraatti ja republikaani, mutta hänen taiteellista vapauttaan ja pilakuvien aihevalikoimaa rajoitti tiukka sensuuri. Tämän vuoksi hänen teostensa pääosa muodostuu “vaarattomista” pilakuvista, joissa pilailun kohteina ovat Pariisin ylikansoittuneisuus, inhimilliset puutteet, paikallinen kulttuurielämä ja perhesuhteet.
Näyttely on avoinna 4.11.2023–28.4.2024.
Hollantilaisen taiteilijan, melanie bonajon yksityisnäyttely etsii vastauksia kysymykseen, onko meidän nykypäivän yhä kaupallistuvassa ja teknistyvässä maailmassa vielä paikka intiimiydelle. Näyttelyn keskeinen teema on kosketus – sekä sanan varsinaisessa merkityksessä että myös suhteena toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Taiteilija katsoo, että kosketuksella voi tehokkaasti hoitaa yksinäisyyttä – tämän päivän epidemiaa.
melanie bonajon teos Kun keho sanoo Kyllä edusti Hollantiea vuonna 2022 Venetsian taidebiennaalissa, ja kiertää nyt pitkin Euroopan taidemuseoita.
Näyttely on avoinna 10.11.2023–28.4.2024.
Näyttelyn keskipisteenä on 1970-luvun lopulla Italiassa muodostuneen transavantgardistisen liikkeen ja 1980-luvun keskellä Virossa Rühm T:n perustaneiden taiteilijoiden, Raoul Kurvitzan ja Urmas Murun luova dialogi. Iltalian maalaustaiteessa syntynyt transavantgardistinen liike toi analyyttisen taiteen vastapainoksi uudestaan ensisijalle maalauksen ja sen tyypille ominaisen herkkyyden.
Näyttely on avoinna 1.11.2023–19.5.2024.
Näyttely esittelee Tallinnan Mustamäen lähiön historiaa: sen syntyhistoriaa, maamerkkejä ja kuuluisia paikkoja sekä asukkaiden elämäntapaa. 1960-luvulla suunniteltu, 1960- ja 1970-luvulla rakennettu kerrostaloalue edusti aikansa innovatiivisimpia lähestymistapoja urbaaniin tilaan, jossa kaikki elämässä tarvittava – koti, koulu, työpaikka ja viihde – sijaitsi samalla osa-alueella. Mustamäelle muuttivat sen alkuaikoina nuorten ammattilaisten lapsiperheet. Näyttelyssä tarkastellaan, miten alue on muuttunut ajan myötä ja miten väestön ikääntyminen ja uudet tarpeet ovat vaikuttaneet alueen arvostukseen.
Näyttely on avoinna 20.7.2023 alkaen kahden vuoden aikana.
Uni on yksi tärkeimmistä biologisista tarpeistamme. Terveysmuseon uninäyttelyllä pyritään arvostamaan unta fyysisen, henkisen ja emotionaalisen stressin lievittäjänä ja toimintakyvyn palauttajana. Näyttely auttaa ymmärtämään paremmin, mitä ihmiskehossa tapahtuu unen aikana ja miten unen laatua voidaan parantaa. Museossa esillä olevan näyttelyn lisäksi avataan myös kiehtova unien virtuaalinäyttely, jossa voi tutustua ihmisiltä kerättyihin uniin.
Näyttely on avoinna 14.4.2023–17.11.2024.
Jokainen uusi alueellinen kokonaisuus eläintarhassa on aina iloinen asia. Sademetsien lajeja varten rakennettu uusi alue esittelee Kaakkois-Aasian monilajista luontoa. Sademetsissä viihtyvät sekä yöaikaan virkeimmillään olevat linnut ja eläimet että varsinaiset vesipedot.