10 katutaideteosta Tallinnassa – nämä on pakko nähdä!

Seuraavat kymmenen seinämaalausta ovat saaneet Instagramissa, Facebookissa ja muilla media-alustoilla kaikkein eniten huomiota. 

"Kalevipojan ensimmäinen lento" (Kalevipoja esimene lend) on värikäs seinämaalaus, joka tervehtii jo kaukaa rautatieaseman kupeessa liikkujia. Seinän kokoista merikotkaa on suorastaan mahdotonta olla huomaamatta!

 

Kotkat ovat johtajuuden, vahvuuden ja näkemyksellisyyden symboleita, joita pidetään monissa kulttuureissa myös viestintuojina. Teos on saanut nimensä Viron kansalliseepoksesta, jossa Kalevipoeg lensi Viroon juuri kotkan selässä. Maalauksen tavoitteena on saada katsojansa pohtimaan suhdettaan paitsi ympäristöön, myös vanhaan maailmaan.

 

Työ valmistui vuonna 2017 katutaidefestivaali Mextonian puitteissa. Teoksen maalasi uusiseelantilainen katutaiteilija Cinzah, jonka tuotannon keskeisiä teemoja ovat ympäristökysymykset ja tarinoiden eteenpäin välittäminen.

 

Ülemisten tyttö (Ülemiste tüdruk) on Viron ja koko Baltian suurin seinämaalaus. Jättimäinen kuva esittää nuorta tyttöä ja punaista sateenvarjoa taustanaan sininen taivas ja sadepisarat. Yhtenä Tallinnan ensimmäisistä merkittävistä seinämaalauksista se on saanut paljon huomiota sekä kaupunkiympäristössä että mediassa.

 

Teoksen sadepisarat ovat itse asiassa 1 560 ykkösestä ja nollasta koostuva binäärikoodi, joka kätkee sisäänsä katkelman kuuluisan virolaisrunoilija Debora Vaarandin (1916–2007) Ülemiste-aiheisesta runosta. Maalauksen sijaintipaikka, Ülemiste City, tunnetaan myös IT-alan yrityksistään.

  

Työ valmistui vanhan tuotantorakennuksen seinälle vuonna 2015. Sen maalasi virolainen Indrek Haas, taiteilijanimeltään Von Bomb, joka käyttää katu- ja poptaiteen inspiroimissa töissään pääasiassa stencil- eli sapluunatekniikkaa. Työn toteuttamisessa avustivat myös Edgar Tedresaar, Martin Urb, Paavo Kuldkepp, Taavi Kask ja Alar Tuul.

Pidä valkoiset toiveet mustassa laatikossa (Hoia valged soovid oma mustas kastis) on jokaisen eläintenystävän ehdoton suosikki. Kirkkaan pinkin ja violetin sävyissä hohtava tausta varastaa huomion jo kaukaa, ja suuri sfinx-kissa on kuin oikea. Kissan pään yläpuolella leijailee kalanruotoja – ilmeisesti lihat on hetki sitten pistelty parempiin suihin!

Sfinx-kissat symboloivat mielen ja kehon nuorekkuutta sekä sitä, että jokainen voi tehdä elämästään itsensä näköisen. Teoksen taustalla on kuitenkin ajatus siitä, että myös huonompina aikoina tulee ajatella positiivisesti. 

Työn nimeen viitaten kissan pään päällä on musta laatikko, josta leijailevat kalat edustavatkin hyviä, valkoisia ajatuksia. 

Kivi Paber Käärid-ravintolan seinältä löytyvä teos valmistui vuonna 2015 Street Art Jam x JJ-Street Baltic Session -festivaalin puitteissa. Työn maalasi chileläinen katutaiteilija Izak, joka jättää jälkeensä yhden teoksen jokaisella matkallaan. Hänen kädenjälkeään voi ihailla myös muun muassa Argentiinassa, Perussa, Suomessa, Latviassa ja Kreikassa.

Kuolemantanssi Endelin kanssa eli Endelin keppi (Surmatants Endliga ehk Endli kepp) on tiiliseinälle stencil- eli sapluunatekniikalla tehty graffiti, joka esittää hipsteriä ottamassa selfietä luurangon kanssa. Teoksen nimeen sisältyy myös sanaleikki, sillä Endel on paitsi miehen nimi, myös yksi selfie-sanan vironnoksista. 

Maalauksen syntytarinasta ei jännitystä puuttunut, sillä seinä oli menossa purkuun työn valmistumista seuraavana päivänä. Maalattu pätkä päätettiin kuitenkin säilyttää – olihan kyseessä Viron kuuluisimman katutaiteilijan teos. 

Kuoleman kanssa poseeraava iloinen mies on yhteiskuntakriittinen viittaus hipsterikulttuuriin ja itsensä paljastamiseen nykymaailmassa. Taiteilija Edward von Lõngus on sanonut, että levittää sanomaansa mieluummin paikoissa, joissa ihmiset oikeasti käyvät. Mustavalkoista tekniikkaa hän suosii, koska sen kontrasti on suora ja tehokas. 

Vuonna 2017 valmistuneen työn takaa löytyy Viron Banksyksikin kutsuttu Edward von Lõngus, joka on toiminut anonyymina vuodesta 2008 alkaen. Lõnguksen teoksia löytyy myös muualta Euroopasta, esimerkiksi Pariisista, Lontoosta, Berliinistä ja Budapestista.

Metsän henki (Metsavaim) on seinämaalaus, joka esittää villisikaa ja tämän selässä matkustavia muita metsän eläimiä – karhua, hirveä ja sutta. Vaikka teos onkin värimaailmaltaan tumma, se luo katsojassaan tutun ja kotoisan tunteen. Salaperäisyyttä lisäävät villisian täysin valkoiset silmät.

 

Teos symboloi meitä ympäröivää, magian ja mystiikan täyttämää luontoa. Maalauksen eläimet ovat virolaisille tuttuakin tutumpia. Karhua pidettiin pitkään pyhänä, ja sitä tuli oikean nimensä sijaan kutsua kiertoilmauksin mesikämmeneksi tai otsoksi. Hirvien uskottiin ennustavan säätä, susi oli puolestaan itsensä paholaisen luomus. Villisika on ollut Virossa pikemminkin vieraslaji.

  

Teos valmistui vuonna 2017 katutaidefestivaali Mextonian puitteissa. Sen maalasi taiteilija nimeltä Goal.

Telian pääkonttorin vieressä sijaitsevaa pieni rakennus on peittynyt useisiin seinämaalauksiin. Yksi niistä esittää sutta, jonka päätä ympäröivät rengasmaisesti asetellut kuviot. Suden silmät ovat eri paria, mikä lienee osa teoksen symboliikkaa.

 

Teos on saanut inspiraationsa virolaiskirjailija Friedrich Robert Faehlmannin (1798–1850) Koit ja Hämarik -nimisestä tarinasta, joka kertoo Aamunkajon (Koit) ja Illanruskon (Hämarik) rakkaustarinan: ne tapaavat vain kerran vuodessa juhannusyönä, kun aamun ja illan valo yhtyy yöttömäksi yöksi. Maalauksen oranssit sävyt edustavatkin auringonnousua, siniset puolestaan illan hämärtymistä.

 

Teos valmistui vuonna 2017 katutaidefestivaali Mextonian puitteissa. Meksikolaistaiteilija Reyben käytti työssä pääosin stencil- eli sapluunatekniikkaa. Muissa töissään hän käsittelee useimmiten yhteiskunnan sosiaalisia ongelmia.

 

Osoite: Mustamäe tee 5i (Kristiine)

Lähin pysäkki: Hipodroom (bussit 16, 21, 21B, 42, 47)

Sininen saksanhirvi(Sinine hirv) on Mextonia-festivaalin puitteissa syntynyt katutaideteos, jossa yhdistyvät virolainen ja meksikolainen symboliikka. Maalaus jää kadulta katsottaessa helposti puiden taakse, mutta se kannattaa ehdottomasti etsiä. Työ on moniin muihin verrattuna pieni ja sen elementit ovat luonnollisessa koossaan.

  

Meksikolainen symboliikka on peräisin muinaiselta Huicholin heimolta, joka etsii sinistä saksanhirveä löytääkseen elämänviisautta ja sisäistä ymmärrystä. Virossakin etsitään jotakin, jota ei oikeasti ole olemassa – nimittäin juhannusyönä puhkeavaa, onnea ja viisautta tuovaa taianomaista saniaisenkukkaa. Molempien maiden vanhat legendat liittyvät kukoistukseen, turvaan ja hedelmällisyyteen. 

Teos valmistui vuonna 2017. Sen maalasi Kaakkois-Virosta, Võrun kaupungista kotoisin oleva Sänk, joka myös opettaa työpajoissa seinämaalausten alkeita.

 

Nainen(Naine) on huomiota herättävä tutkielma naisen värikkäistä kasvoista. Lisäpotkua teos saa tummasta seinäpinnasta. Työ valmistui osana katutaidetapahtuma Street Art Jamia, johon osallistui taiteilijoita eri maista. Tapahtumasarjan tarkoituksena oli muistuttaa, etteivät graffititaide ja ilkivallaksi luokiteltavat töhryt ole sama asia.  

Teoksen muuttaa erityiseksi se, ettei sen esittämä nainen ole mielikuvitushahmo, vaan aivan oikea Tallinnan asukas, jonka taiteilija kohtasi kadulla sattumalta. Nainen inspiroi taiteilijaa siinä määrin, että tuloksena oli tämä työ. 

Vuonna 2014 valmistuneen maalauksen takaa löytyy ranskalainen Alexandre Monteiro, taiteilijanimeltään Hopare. Jokainen hänen työnsä liittyy sitä ennen tapahtuneeseen kohtaamiseen, vierailtuun paikkaan tai konkreettiseen tapahtumaan.

 

Voimavankkurit (Jõuvanker) on saanut innoituksensa virolaisen Totuus ja oikeus -elokuvan (Tõde ja õigus) kohtauksesta, jossa Pearu-niminen mies ajaa hevoskärryillä. Värikäs maalaus erottuu selvästi kerrostaloympäristöstään.

 

Taiteilija on kuvannut teostaan seuraavasti: ”Ennen vanhaan jokaisella isännällä oli omat vankkurinsa. Nykyäänkin lähes joka taloudessa on omat voimavankkurinsa, joilla ajetaan pitkin kaupungin katuja. Mutta nopeudet ovat kasvaneet ja mies hevosvaunuissaan pudonnut kyydistä kauas menneisyyteen.” Näin ollen teos toimiikin menneisyyden ja nykyisyyden vertauskuvana.

  

Seinämaalauksen on suunnitellut virolainen taidemaalari Edgar Tedresaar. Toteutuksessa häntä avustivat Paavo Kuldkepp, Katre Salu ja Ahto Eller.

Viron kuuluisin kirjailija on kansalliseepos Kalevipoegin kirjoittanut Friedrich Reinhold Kreutzwald (1803–1882) – ja häneen voi törmätä Telliskivi-kadulla! Lämminhenkinen seinämaalaus muistuttaa öljyvärityötä, ja teoksen innoittajana onkin toiminut taiteilija Lola Liivat-Makarovan maalaus, jossa kirjailija valmistautuu työhönsä. Teoksen alaosassa on modernisoitu katkelma Kalevipoeg-eepoksesta, jossa Väinämöistä (Vanemuine) pyydetään kanteleen sijaan lainaamaan puhelinta ja nopeaa nettiä.

 

Vuonna 2020 valmistuneen työn takaa löytyy Robot Muralist eli robotit nimeltä Leonardo ja Albert. Leonardo on kädessä pideltävä robotti, Albert osaa puolestaan kiipeillä itse seinällä maalaamassa. Robotticombo on virolainen keksintö, joka on voittanut myös paikallisia startup-kilpailuja.