loaded:/images/placeholder.png
loaded:/images/placeholder.png
Suomalaista ja melkein suomalaista arkkitehtuuria Tallinnassa
22.05.2020
Tapio
Mäkeläinen
Useimpia meistä suomalaisista viehättää Virossa se, että Tallinna on niin erilainen kuin sen pohjoinen lähinaapuri Helsinki.
Pienellä vaivalla Tallinnasta löytää kuitenkin yllättävän paljon suomalaista tai ainakin melkein suomalaista arkkitehtuuria – ja sekin on hyvin kiinnostavaa!
Carl Ludvig Engel Tallinnassa
Carl Ludvig Engel syntyi Berliinissä muurarimestarin poikana 1778. Nuori saksalaisarkkitehti valittiin Tallinnan kaupunginarkkitehdiksi 1808. 1814 Engel siirtyi Pietariin ja vuodesta 1816 alkaen hän työskenteli Suomen uuden pääkaupungin Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehtina. Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten monta rakennusta Engel ehti suunnittella Tallinnaan ja muualle Viroon, sillä tuohon aikaan ei välttämättä piirustuksiin merkitty arkkitehdin nimeä. Varmoina tai lähes varmoina hänen piirtäminään rakennuksina pidetään: Kaulbarsien palatsia, nykyistä oikeuskanslerin kansliaa (Kohtu 8, Toompea), Vanalinna muusikamaja (Uus 16 C) ja koulutaloa (Pühavaimu 8/Vene 15). 1300-luvulla rakennetun kauppiaantalon (Kuninga 3) 1800-luvun alussa tehty modernisointi tehtiin hyvin todennäköisesti myös Engelin suunnitelmien mukaan. Kernun kartanon päärakennus Tallinnan lähellä kuulunee myös Engelin piirtämiin.
1900-luvuun arkkitehtuuria
1900-luvun alussa Tallinna kasvoi nopeasti ja kaupungissa rakennettiin ahkerasti. Usein järjestettiin myös arkkitehtuurikilpailuja, joihin nuoret suomalaiset arkkitehditkin osallistuivat mielellään. Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen suunnitteli vuonna 1905 valmistuneen näyttävän Lutherin vaneritehtaan työläisten klubirakennuksen (Vana-Lõuna 37). Arkkitehtikolmikon yhteistyön hajottua sekä Eliel Saarinen että Armas Lindgren suunnittelivat ahkerasti rakennuksia sekä Tallinnaan että Tarttoon.
Yksi Tallinnan ehdottomia maamerkkejä on Estonia-teatteri (1910–1913), jonka arkkitehtuurikipailun voitti suomalaiskaksikko Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Toisin kuin yleensä arvellaan, niin Lindgren vastasi lähinnä sisätilojen suunnittelusta, jotka nykyisin on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Rakennuksen ulkoasu hieman muuttui sodanjälkeisissä kunnostustöissä.
Tunnetuin Eliel Saarisen suunnittelema rakennus Talinnassa on Krediidipank (Luottopankki) eli nykyinen Viron kulttuuriministeriön talo (Pärnu mnt 10). Tämä yleisesti Tallinnassa nimellä Saarineni Maja tunnettu rakennus valmistui vuonna 1912. Kannattaa kiinnittää huomiota sokkelikerroksen rakennusmaterialina käytettyyn suomalaiseen graniittiin ja rakennuksen keskellä oleviin komeisiin portaisiin, joita pitkin pääsee ylös ihailemaan näyttävää sisäpihaa. Toinen Saarisen suunnittelema rakennus samalta ajalta on Friedrich Akelin silmäklinikka ja asuintalo (Roosikrantsi 10).
Todellisuudessa noina samoina vuosina Eliel Saarisella oli vielä paljon suurisuuntaisemmat suunnitelmat Tallinnan suhteen: 1912 valmistui hänen suunnitelmansa Tallinnan uudeksi raatihuoneeksi ja seuraavana vuonna Suur-Tallinnan asemakaavan suunnitelma. Näistä kumpikaan ei toteutunut. Useat asiantuntijat pitävät Saarisen suunnittelemana myös Mere puiestee –kadun alussa seisovaa, kaunista, kulmatornin koristamaa, vuosina 1910–1911 rakennettua punatiilistä taloa (Mere pst 4).
Samalta aikakaudelta Tallinnassa on vielä yksi suomalaisen arkkitehdin eli Bertel Liljequistin suunnittelema rakennus. Valitettavasti Seewaldin hermoparantolan kerhohuone (1912) ei ole kaikkien ihailtavissa.
Modernia arkkitehtuuria
Taidemuseo Kumu Kadriorgissa on jo yli 10 vuotta ollut kulttuurista kiinnostuneiden suomalaisturistien suosituimpia vierailukohteita Tallinnassa. Vuosina 1993–1994 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voitti silloin vielä tuntematon ja juuri valmistunut kolmikymppinen suomalaisarkkitehti Pekka Vapaavuori. Vuonna 2006 yleisölle avattu museo edustaa pyöreällä muodollaan rohkeaa taiteellista näkemystä, mutta sopii rakennusmateriaaliensa ja arkkitehtuurinsa puolesta erinomaisesti rakennuspaikkaansa.
Alkukesästä 2016 avattavan Hilton-hotelliketjun Baltian maiden ensimmäisen hotellin eli Hilton Tallinn Park -hotellin (Kreutzwaldi 23) sisätilat on suunnitellut viime vuosina huikeaan lentoon noussut helsinkiläinen sisustusarkkitehtuuritoimisto dSign Vertti Kivi & Co.
