Laskiaisperinteitä Virossa
Laskiainen on kristillisen kalenterin mukaan paaston alkua edeltävä päivä. Eri puolilla maailmaa laskiaista vietetään eri tavoin – monissa englanninkielisissä maissa se tunnetaan nimellä Pancake Day (”pannukakkupäivä”), ja Brasiliassa se on karnevaalipäivä. Ranskankielisissä maissa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa se tunnetaan nimellä Mardi Gras (ranskaksi ”paksu tiistai”).
Virossa laskiainen eli vastlapäev on suosittu päivä, jonka perinteitä on noudatettu jo vuosisatojen ajan.
Perinteisiä tapoja ja uskomuksia
Vaikka laskiainen onkin kristillinen juhlapäivä, se on ollut osa virolaista perinteistä kansankalenteria jo vuosisatoja ennen kristinuskoa.
Ennen kuin alettiin käyttää nimeä vastlapäev, päivä tunnettiin nimillä lihaheide (lihan jättö) ja liugupäev (liukupäivä), mikä viittasi aikaan, jolloin lihaa oli vähän, ja uskomukseen, että kelkalla laskettu pitkä liuku tuo onnea tulevalle kaudelle.
Perinteisesti tähän päivään mennessä kotitalouksien talven varalle varastoima liha, yleensä sianliha, oli loppumaisillaan, ja jäljellä oli enää siansorkkia. Koska karja alkoi taas tuottaa maitoa, liha korvattiin ruokavaliossa kevään alkuun asti pääosin maitotuotteilla.
Uskottiin myös, että kelkalla lasketun liu’un pituus osoittaisi, kuinka hyvin pellava kasvaisi tulevana kautena, ja siksi monet perheenjäsenet, erityisesti emäntä, laskivat kyseisenä päivänä liukua. Pellava oli tärkeä materiaali, jota käytettiin kankaan valmistukseen, ja mitä pidempi pellavakasvi oli, sitä enemmän ja laadukkaampaa kangasta voitiin valmistaa ja lopulta myydä.
Kelkkamäki on yksi perinne, joka on säilynyt osana laskiaista myös nykyaikana. Nykyään kelkkailu jätetään enimmäkseen lasten harrastettavaksi, ja he pitävät sitä vain hauskana ajanvietteenä. Monet uskovat kuitenkin edelleen, että pitkä liuku tuo mukanaan onnekkaan vuoden.
Mitä virolaiset syövät laskiaisena?
Perinteisesti syötiin siansorkat viimeisenä säästyneenä lihana. Liha keitettiin herneiden tai papujen kanssa. Laskiaisena vanhana virolaisena perusruokana oli myös ohrarieska (karask), perinteinen virolainen soodaleipä.
Nykyisin Virossa on tapana syödä laskiaisena hernekeittoa (hernesupp) ja laskiaispullaa (vastlakukkel).
Hernekeitto valmistetaan keittämällä herneitä vihannesten ja savustetun sianlihan kanssa, jolloin syntyy tuhti sakea keitto, joka erottuu savuisella maullaan. Monet perheet keittävät hernekeittoa kotona tai ostavat valmiita keittopohjia, joita on laajalti saatavilla supermarketeissa. Pidä silmällä ravintoloiden lounastarjouksia laskiaispäivänä – joissakin paikoissa saatetaan tarjoilla hernekeittoa!
Laskiaispulla on herkullinen pehmeä pulla, jonka hattu on leikattu pois ja joka on täytetty kermavaahdolla, joskus myös hillolla. Laskiaispullat ovat suosittu herkku paikallisten keskuudessa, ja useimmilla virolaisilla on hyvin vahva mielipide siitä, minkälainen laskiaispulla on paras.
Useimmissa Tallinnan kahviloissa on laskiaiskaudella tarjolla oma versionsa laskiaispullasta. Huomaat myös, että monissa paikoissa kokeillaan mielellään uusia muotoja tai ainutlaatuisia makuja. Erilaisia laskiaispullia myydään myös supermarketeissa, ja monet tekevät omat laskiaispullansa kotona.
