Kalamaja, Telliskivi ja Noblessner - teollisuusperintöä ja boheemia charmia

Suurimman osan Tallinnan historiasta Kalamaja on toiminut kaupungin pääasiallisena kalastussatamana. Kalamaja tarkoittaakin kirjaimellisesti kalataloa. 1300-luvulta lähtien aluetta asuttivat ennen kaikkea kalastajat ja kalakauppiaat. 

Kaikki muuttui kuitenkin vuonna 1870, kun Tallinnan ja Pietarin välinen rautatieyhteys valmistui. Kalamajaan alkoi nousta suuria tehtaita ja niiden myötä alueelle virtasi myös paljon uutta työvoimaa. 

Tehdasrakennukset sekä työläisiä majoittaneet puutalot ovat nykyään osa Kalamajan arkkitehtonista perintöä. Niitä on kiittäminen myös alueen mieleen syöpyvästä charmista. 

Arkkitehtonisesti omaperäisimpiä ovat niin sanotut Tallinnan talot. Näissä 1920–30-luvuilla rakennetuissa 2–3-kerroksisissa puutaloissa on kaksi symmetristä puusiipeä, joita yhdistää niiden keskellä kohoava kivinen porraskäytävä. Tällaisia taloja on nyky-Tallinnassa jäljellä noin 500 kappaletta.

Kalamaja sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä vanhastakaupungista: kävele rautatieasemalle (Balti jaam), ylitä raiteet ja olet perillä. Kalamajaan pääset keskustasta myös raitiovaunuilla 1 ja 2 (pysäkki: Telliskivi) tai bussilla 3 (pysäkki: Kalamaja).

Telliskiven luova keskus oostuu vanhoista tehdas- ja rautatierakennuksista, jotka palvelevat nykyisin luovien yritysten toimipaikkoina. Koko kortteli on täynnä persoonallisia ruokapaikkoja, trendikkäitä baareja ja kahviloita sekä design-, antiikki- ja vintageliikkeitä. Telliskivessä sijaitsevat myös kansainvälisesti tunnustettu valokuvamuseo Fotografiska Tallinn sekä monet tapahtumapaikat, kuten Vaba Lava ja Erinevate Tubade Klubi, joissa järjestetään säännöllisesti keikkoja, juhlia, näyttelyitä sekä muita tapahtumia. 

Telliskiven luovassa keskuksessa järjestetään myös ulkotapahtumia, kuten jokalauantainen Telliskiven kirpputori, kesäkuinen Tallinnan katuruokafestivaali sekä elokuinen Telliskiven kirppisfestivaali.  

Tee Telliskivessä ollessasi paikallisten tapaan ja vietä ruokahetki yhdessä alueen monista kahviloista ja ravintoloista. Vai poikkeaisitko sittenkin Telliskiven pääsisäänkäynnin vieressä, heti radan toisella puolella sijaitsevan Depoon katuruokapaikkoihin napataksesi syötävät mukaasi? Yksi Depoon ruokatoimijoista on nimeltään Peatus, mikä tarkoittaa suomeksi pysäkkiä. Kyse on kahdesta ihka oikeasta Tallinna–Moskova-junanvaunusta, jotka ovat löytäneet uutta käyttöä kahvilana ja yökerhona. 

Kalamaja on tehnyt tehdasrakennusten kulttuuri-instituutioiksi ja museoiksi muuntamisesta oman taiteenlajinsa. Vanhankaupungin rajalla huomaat taatusti punatiilisen savupiipun, joka kuuluu Kulttuurikattilalle, vanhalle voimalaitokselle, joka toimii nykyisin Tallinnan luovan hubin päämajana sekä kaupungin kiinnostavimpien messujen ja juhlien pitopaikkana. Samasta rakennuksesta löytyvät myös tieteen lainalaisuuksia koko perheelle esitelevä Energian oivalluskeskus sekä Viron nykytaiteen museo EKKM.  

Meren antimista pitävän kannattaa vierailla samoilla kulmilla lauantaiaamuna, kun paikallinen kalatori avaa porttinsa Kalarannan satamassa. Torilta saa paikallisilta vesiltä kalastettua tai paikallisten kalastajien kasvattamaa kalaa. 

Lyhyen kävelymatkan päästä löydät myös Lentosataman merimuseon. Vanhoissa vesilentokonehalleissa toimiva museo on vierailun (ja toisenkin) väärti – varaa siis vähintään pari tuntia nauttiaksesi vaikuttavasta halliympäristöstä ja uniikeista näyttelyesineistä, kuten 1930-luvulta peräisin olevasta aidosta sukellusveneestä ja useista interaktiivisista simulaattoreista. 

Ulkonäyttelyalueella pääset tutustumaan muihinkin historiallisiin aluksiin, kuten maailman suurimpaan höyryvoimalla toimivaan jäänmurtajaan nimeltä Suur Tõll. Lentosatama on myös jokakesäisten, heinäkuussa järjestettävien Tallinnan meripäivien päätapahtumapaikka. 

Kulttuurikattila ja Energian oivalluskeskus sijaitsevat sataman ja vanhankaupungin välissä. Lentosatamaan pääset kävellen Kalaranna-katua pitkin – samalla näet myös Tallinnanlahden maisemia. Keskustasta Lentosatamaan vie bussi 73 (pysäkki: Lennusadam). 

Perustajiensa Emanuel Nobelin (Alfred Nobelin veljenpoika) ja Arthur Lessnerin mukaan nimetty Noblessnerin alue syntyi 1900-luvun alussa. Aikanaan Venäjän keisarikunnan tarpeisiin sukellusveneitä rakentanut ja sen jälkeenkin pitkään toiminut telakka on nykyisin nopeasti kehittyvä pieni kaupunginosa. Sieltä löytyvät vierasvenesatama, Michelin-tähdellä palkitun keittiömestarin vetämä fine dining -ravintola, yksi maailman parhaista panimoista, virolaisten rakastama Shishi-sisustusliike sekä paljon, paljon muuta. 

Syksyllä 2019 Noblessnerissa avaa ovensa kaksi uutta museota, Taidekeskus Kai ja Keksintökeskus PROTO. Jälkimmäinen lupaa herättää henkiin reilun sadan vuoden takaiset suuret keksinnöt nykypäivän huippukeksintöä, virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä.